Tasa-arvolaki velvoittaa kunnat edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luodaan ja vakiinnutetaan toimintatapoja, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen sekä asioiden valmistelussa että päätöksenteossa. Lisäksi tasa-arvoa tulee edistää palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa. Tätä kutsutaan myös sukupuolinäkemyksen valtavirtaistamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sukupuolinäkemuksen valtavirtaistamisen tarkoituksena on “muuttaa ne organisaation menettelytavat ja toimintakulttuuri, joissa sukupuolen merkitystä ei tunnisteta”. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa esimerkkejä sukupuolinäkemyksen valtavirtaistamiseen seuraavien kysymysten kautta:

Tukeeko kunnan liikuntatoimi eri sukupuolten tasa-arvoisia mahdollisuuksia harrastaa ja liikkua?

Kuinka sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat poikien ja miesten erityistarpeita?

Kuinka sukupuolten erilaiset tarpeet huomioidaan julkisessa liikenteessä?

Millä tavoin sukupuolten tasa-arvoa edistetään perusopetuksessa?

Edistävätkö kunnan hankinnat sukupuolten tasa-arvoa?

Edellä mainitut kysymykset liittyvät myös erottomattomasti sukupuolivaikutusten arviointiin. Ilman sukupuolivaikutusten arviointia on vaikeaa varmistaa, että tasa-arvo varmasti toteutuu kunnissa tehtävissä päätöksissä, jotka voivat koskea esimerkiksi palveluita tai resurssien kohdistamista.

Yksi konkreettinen toimi tasa-arvon edistämiseksi on sukupuolitietoisen budjetoinnin käyttöönotto. Tähän liittyy myös läheisesti sukupuolivaikutusten arviointi, sillä ilman niitä budjetoinnin vaikutukset eri ryhmiin jäävät helposti huomioimatta. Meidän tulee tiedostaa, että talouspolitiikka on nykyään lähtökohtaisesti eriarvoistavaa, sillä se vaikuttaa nykyisellään eri tavalla eri mies- ja naisryhmiin. Esimerkiksi palkaton työ kuten hoiva jää talouden ulkopuolelle. Siksi tarvitaan toiminnan yleisten tavoitteiden ja toimenpiteiden sukupuolivaikutusten arviointia ja sukupuolinäkökulman mukaan ottamista kaikkeen päätöksentekoon, myös budjetointiin.

Tasa-arvon edistäminen vaatii eriarvoisuuden näkyväksi tekemistä. Ja sen jälkeen eriarvoistavien toimintojen muuttamista.