Mielipidekirjoitukseni sanomalehti Karjalaisessa

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) teettämässä tutkimuksessa selvisi, että lasten hyvinvointi ja terveys on näkynyt hyvin vähän edellisten kuntavaalien (2017) ja eduskuntavaalien (2015 ja 2019) vaalikeskusteluissa. Esimerkiksi vaalikoneissa oli edellä mainittuina vuosina vain yksittäisiä kysymyksiä lapsista, heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Lähes kaikki kunnan päätökset vaikuttavat kuitenkin lasten elämään. Siksi lasten ja nuorten ääni tulee kuulua myös silloin, kun päätöksiä tehdään. Nuoret myös haluavat vaikuttaa kotipaikkansa asioihin.

Lapsia ja nuoria voidaan kuulla monella tavalla. Osallistavaa budjetointia voidaan hyödyntää mahdollistamaan lasten ja nuorten vaikuttaminen heitä koskevaan päätöksentekoon. Lapsivaikutusten arvioinnilla varmistetaan, että valmisteilla olevien päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin tulevat näkyviksi. Heikoimmassa asemassa olevien lasten kuulemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkkinä tästä ovat vammaiset lapset ja nuoret, joiden kuulemista voidaan tukea kommunikoinnin apuvälineillä kuten kuvilla, symboleilla tai videon avulla.

Lisäksi nuortenideat.fi-sivusto tarjoaa nuorille vaikutuskanavan, joka on osa oikeusministeriön verkossa toimivia demokratiapalveluita kuten kuntalaisaloite.fi ja kansalaisaloite.fi. Joensuun kaupunkia ei löydy sivustolta, mutta mielestäni kuuluisi sinne, jotta joensuulaisille nuorille tarjottaisiin myös sitä kautta mahdollisuus vaikuttamiseen ja Joensuun kehittämiseen.

Ehkä tärkeimpänä on meidän aikuisten asenne lapsia ja nuoria ja heidän näkemyksiään kohtaan. Meidän tulee kohdella heitä arvostavasti ja kuunnella ja ymmärtää aidosti heidän huoliaan. Tämän tulee olla läpileikkaavana teemana Joensuussa.