Mielenterveyspalveluista

Kirjoitin yhdessä MEP Alviina Alametsän kanssa mielenterveyspalveluista Karjalaiseen joulukuussa 2021

Uusimman THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (Yle 13.12.) mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistus- tai masennusoireista. Kun tähän lisätään tieto mielenterveyden ongelmien korkeasta tasosta Pohjois-Karjalassa, nousee huoli ihmisten hyvinvoinnista täällä entisestään. Vaikka mielenterveysongelmista puhutaan nykyään huomattavasti enemmän kuin vielä 2000-luvun alussa, tutkimukset kertovat karua kieltä ja tuntuu etteivät ihmiset saa tarvitsemaansa apua.

Kuten muutenkin hyvinvoinnin ja terveyden osalta, ennaltaehkäisy on myös mielenterveyden häiriöissä tehokkaampaa sekä hoidon että kustannusten näkökulmasta. Näin vähennämme inhimillistä kärsimystä ja säästämme rahaa. Soteuudistuksen yhtenä tavoitteena onkin siirtää hoidon painopiste ennaltaehkäisyyn. Tarvitaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joista voisi saada tukea myös vaikka elämän hallintaan. Lisäksi hoidon tulee palvella yksilön tarpeita ja meidän tulee nähdä ihminen kokonaisuutena. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujan perhe tarvitsee myös tukea ja apua ja tämä tulee ymmärtää palveluita tarjotessa. Näin voidaan esimerkiksi puuttua myös lasten haasteisiin, jos vanhempi on mielenterveyspalveluiden asiakas. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee suunnitella ihminen edellä.

Ninni Saarinen
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen, aluevaaliehdokas (vihr.)

Alviina Alametsä
Europarlamentaarikko, Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr.)