Mielipidekirjoitukseni sanomalehti Karjalaisessa luonnon taloudellisesta merkityksestä

*******************

Meillä on tällä hetkellä päällä useampikin ratkaisuja vaativa akuutti kriisi. Samalla emme voi unohtaa ilmaston lämpenemistä ja luontokatoa, jotka eivät ole kadonneet, vaikka niiden vaikutukset eivät näy täällä meillä välttämättä niin selvästi. Siksi luonto on otettava osaksi talousajattelua.

Ihmiskunta on nyt vauraampi kuin koskaan ja samalla esimerkiksi Suomen metsien lajimäärä vähenee ja luonto kärsii ennennäkemättömän paljon. Nykyinen talousjärjestelmämme perustuu siihen, että luonnonvaroja ei nähdä osana pääomaa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luontopääoman kulumista ei huomioida samalla tavalla kuin vaikka infrastruktuurin kuluminen. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla, sillä me ihmiset olemme riippuvaisia luonnosta. Me olemme osa luontoa. Meitä ei ole ilman luontoa.

Siksi luonto pitää ottaa todellisena reunaehtona mukaan kaikkeen päätöksentekoon. Suomessa metsät ovat laajin elinympäristö ja ne peittävät noin 75 prosenttia maapinta-alastamme. Vaikka metsien monimuotoisuuteen on kiinnitetty viimeisten vuosikymmenten aikana enenevissä määrin huomiota ja talousmetsissäkin on tehty luonnonhoitotoimia, yhä suurempi määrä metsiemme lajeista on kadonnut tai uhanalainen. Vaikka metsät ja luonto uusiutuvat ajan saatossa, niiden muodostama osa luontopääomastamme kuitenkin hupenee nopeammin ihmisen toimien tuloksena.

Asiantuntijoiden mukaan nyt asetetut tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon elpymiseksi ovat riittäviä. Myös toimet ovat tiedossa, näitä ovat esimerkiksi vanhojen sekä esimerkiksi runsaasti lahopuuta sisältävien metsien suojelu ja lahopuumäärän turvaaminen. Nyt tarvitaan siis konkreettisia päätöksiä, jotka varmistavat riittävät toimet riittävän nopeasti, jotta luontokato voidaan pysäyttää.