Mielipidekirjoitukseni sanomalehti Karjalaisessa 17.11.2021

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät vuonna 2022 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle, jolle valitaan tammikuussa 2022 aluevaltuusto vastaamaan hyvinvointialueen toiminnasta (esimerkiksi palveluiden alueellisesta kattavuudesta) ja taloudesta. Julkisista varoista iso osa menee sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ne nähdäänkin usein suurena menoeränä niin kunta- kuin valtion tasollakin. Mutta mitä jos niihin suhtauduttaisiinkin investointeina tulevaisuuteen? Tutkimukset osoittavat, että investoinnit hoivaan tai sosiaaliseen infrastruktuuriin, kuten sosiaaliturvaan, koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja vanhuspalveluihin, ovat tehokas tie ulos taantumasta. Tehokkaampi kuin leikkaukset tai perinteiset investoinnit rakennusinfrastruktuuriin.

Perinteisesti palkatonta työtä ei ole huomioitu talouspolitiikassa. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan palkattoman työn rahaksi muutettu arvo oli 78,4 miljardia euroa vuonna 2021 ja se olisi kasvattanut bruttokansantuotetta 41 %. Ei ihan pieni summa siis.

Sote-ala on naisvaltainen ja myös palkaton työ on pääasiallisesti naisten vastuulla, siksi tulisikin ymmärtää talouspolitiikan ja sukupuolten tasa-arvon kytkeytyminen toisiinsa. Toimiva talouspolitiikka edellyttää sukupuolten ja muiden yhteiskunnallisten erojen huomioimista.

Julkisten investointien määritelmää on mahdollista muuttaa siten, että investoinnit sosiaaliseen infrastuktuuriin nähdään niiden osana. Näin voisi olla mahdollista muuttaa käsitys julkisista hoivapalveluista, niiden työntekijöistä sekä opettajista ja varhaiskasvatuksen henkilökunnasta pelkkänä menoeränä. Se saattaisi jopa lisätä heidän laajempaa arvostustaan yhteiskunnassa, minkä he ehdottomasti ansaitsevat.

Talouspolitiikka ei ole arvoista vapaata ja siksi sen takana olevat oletukset, ideologiat ja intressit on tehtävä näkyviksi ja niistä tulee keskustella laajasti. Talous tulee nähdä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämisen välineenä, ei itseisarvona.