Pidin alla olevan puheenvuoron Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä 21.11.2021
Sisältövaroitus: puheenvuoro käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa
Ensi viikolla Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio järjestää Valoa ei väkivaltaa -kampanjan jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Se huipentuu torstaina 25.11. naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä, jolloin alkavat myös UN Womenin Oranssin päivät, jotka päättyvät ihmisoikeuksien päivänä 10.12. Oranssien päivien aikana valaistaan monia rakennuksia oranssiksi merkiksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Väkivalta ja häirintä ovat sukupuolittuneita ilmiöitä. Naisiin kohdistuva väkivalta on valtava ongelma niin Suomessa kuin maailmalla.
Naisiin kohdistuvia väkivallan muotoja ovat seksuaalinen väkivalta, pari- ja lähisuhdeväkivalta, henkinen väkivalta, vainoaminen, kunniaan liittyvä väkivalta, pakkoavioliitot, naisten sukuelinten silpominen, pakkoabortit, pakkosterilisaatiot sekä seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa tehty ihmiskauppa. Se on siis hyvin moninaista
Sen taustalla ovat epäoikeudenmukaiset valtasuhteet ja sitä tapahtuu kaikissa sosiaaliluokissa, minkä takia se on erityisen laajalle levinnyt ihmisoikeusongelma. Suomalaiset naiset kokevat väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin EU-maissa asuvat naiset keskimäärin. Seksuaalirikokset ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ja joka kolmas nainen maailmassa on kohdannut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.
Naisiin kohdistuva väkivalta on juurtunut syvälle yhteiskuntaamme. Siksi sitä pitää torjua myös kasvatuksessa.
Naisiin kohdistuva väkivalta on syrjintää sukupuolen perusteella. Väkivallan pelko kaventaa naisten elämää, loukkaa itsemääräämisoikeutta ja heikentää osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa.
Myös vähemmistötausta altistaa väkivallalle. vammaiset naiset ja ulkomaalaistaustaiset naiset kokevat väkivaltaa 2‒3 kertaa enemmän kuin valtaväestön naiset.
Jotta naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja tunnistetaan ja naisia voidaan auttaa, tarvitaan toimintatapoja, -ohjelmia sekä tietoisuuden lisäämistä. Mutta erityisesti tarvitaan väkivallan ennaltaehkäisyä, väkivaltaa kohdanneiden tukemista, tilanteen järjestelmällistä seurantaa sekä ammattilaisten lisäkoulutusta. Lisäksi tarvitaan erityistä tukea vähemmistöihin kuuluville naisille ja näiden ryhmien tunnistamista, jotta moninaisten naisten kokema väkivalta voidaan kitkeä maailmasta ja kaikki voisivat elää elämää ilman väkivaltaa.
Siksi väkivallan vastainen työ onkin mitä suurimmassa määrin tasa-arvon edistämistä, missä Vihreiden tulee olla eturintamassa.