Mielipidekirjoitukseni sanomalehti Karjalaisessa naisvaltaisten työn roolista

*********************

Hyvinvointivaltion perusajatuksena on, että kaikista pidetään huolta. Varhaiskasvatus, koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivet, mutta jostain syystä niistä puhutaan lähinnä kustannuksina, joista tulisi leikata tai joiden panostamiseen ei ole varaa.

On kuitenkin paljon näyttöä, että ennaltaehkäisevä työ, johon erityisesti juuri varhaiskasvatus, koulutus ja sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat, säästää selvää rahaa. Miksi ne siis siis nähdään juoksevina menoina eikä investointeina tulevaisuuteen? Miksi uuden koulun rakentaminen on investointi vaikka tyhjällä rakennukselle ei tee mitään ilman pätevää henkilökuntaa?

Hyvinvointivaltio on perustettu ajatukselle jatkuvasta talouskasvusta, mutta myös jonkinlaiselle naisten biologiselle hoivavietille. Kuinka paljon on merkitystä vuonna 1945 säädetyllä lailla, jonka mukaan naisen palkan tulisi olla vähintään 80 % miehen palkasta? Vaikka palkkasyrjinnästä tulikin laitonta vuonna 1974, ei naisten ja miesten palkkaero ole juuri tuosta muuttunut.

Mitä jos meillä ei olisi julkisia palveluita vaan jokainen maksaisi koulutuksen, päivähoidon ja terveyskulut itse? Tiedämme, että se lisää ihmisten välistä eriarvoisuutta, mutta haittaako se? Vastaus liittyy arvoihin. Jos tasa-arvo ja yhdenvertaisuus nähdään merkityksellisinä arvoina yhteiskunnassa, niiden edistämiseen ja varmistamiseen tulee panostaa. Myös talouspoliittisia toimia voidaan muuttaa tukemaan näitä arvoja. Toivottavasti päättäjiltä löytyy tahtoa siihen.