Julkaistu 23.1.2023 maakuntalehti Karjalaisessa

********************************
Suomalaiset eivät ole enää koulutetuin kansa. Suomalaisnuorten koulutustaso on pudonnut alle kansainvälisen keskitason, mikä käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön 12.1. julkaisemasta sivistyskatsauksesta.

Nuoruusiän koulutukseen panostaminen parantaa kuitenkin työllisyyttä ja sitä kautta julkisen talouden kestävyyttä. Yksilötasolla koulutus taas on ollut vuosikymmeniä avain parempaan työllisyyteen ja palkkaan. Näistä johtuen koulutus on nähtävä investointina tulevaisuuteen.

Nuorten oppimistulokset ovan heikentyneet 2000-luvulla. Meillä on peruskoulun päättäviä nuoria, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa, eivätkä jatko-opinnot sen takia onnistu. Toisaalta heillä voi myös olla sosiaalisten tilanteiden pelkoa, ahdistuneisuutta ja masennusta. Nämä estävät oppimisen ja joskus jopa koulunkäynnin.

Koulutus on osa julkisia palveluita, joita on kiristetty 1990-luvun lamasta. Ja tässä ovat tulokset. Meidän on kuitenkin mahdollista kääntää kurssia, mutta se vaatii resursseja ja tahtoa kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Toisen asteen koulutuksen on todettu ehkäisevän tehokkaasti nuorten syrjäytymistä. Tämä kuitenkin vaatii sitä, että varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa voidaan tarjota riittävästi oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea lasten ja nuorten haasteisiin, liittyivät ne sitten oppimiseen, sosiaalisiin tilanteisiin tai keskittymiseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi luki- tai keskittymisvaikeudet huomataan ja niihin tarjotaan tukea, sitä paremmin lapsi ja nuori pärjää myöhemmin koulupolulla.

Nykyiset ja tulevat yrityksemme tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja koulutus on keskeinen keino sen varmistamisessa. Suomalaisen koulutustason nostolla olisi merkittävä positiivinen vaikutus kansantalouteen ja huoltosuhteeseen. Tehdään Suomesta taas koulutuksen huippumaa.