Julkaistu 22.4. maakuntalehti Karjalaisessa

*****************************
Sote-uudistuksen tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.

Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole Pohjois-Karjalassa. Apua ja hoitoa ei saa perusterveydenhuollosta eikä mielenterveyspalveluista, sillä niiden resurssit eivät vastaa tarvetta. Apua saa vasta, kun tilanne on kriisiytynyt ja muuttunut kiireelliseksi. Tämä maksaa rahaa, mutta myös ihmishenkiä.

Erikoissairaanhoitoon ei pääse perusterveydenhuollon kautta vaan lähetettä joutuu hakemaan yksityisen kautta. Tämä on äärimmäisen epätasa-arvoista, ja myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen arvojen vastaista.

Kun henkilökunta vaihtuu ja on kuormittunutta, potilaat eivät myöskään saa tarvitsemaansa neuvontaa. Olen ikuisesti kiitollinen sille päivystyksen hoitajalle, joka käski tulla päivystykseen. En edes uskalla ajatella, mitä olisi tapahtunut, jos olisin noudattanut erikoissairaanhoidon puolelta saamiani ohjeita ja vaan jäänyt kotiin toivomaan tilanteen parantumista.

Tämä on kaikkea muuta kuin vaikuttavaa hoitoa, joka on kuitenkin Siun soten toiminnan päämäärä. Vaikuttava hoito vaatii sen, että hoitoon pääsee, kun on tarve ja hoitopolut ovat kunnossa.

Nyt suunnitteilla olevan palvelustrategian tulee vastata Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tavoitetta: pohjoiskarjalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä.

Meidän on uskallettava varmistaa henkilökunnan määrä niin perustasolla kuin jatkohoidossa. Lisäksi työntekijöiden on annettava tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Ei sihteerin tehtäviä lääkäreille ja hoitajille.

Työolot on saatava kuntoon. Kone ei voi sanella työvuoroja vaan henkilökunnan on voitava vaikuttaa niihin. Työntekijöille on annettava mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. He ovat sen parhaita asiantuntijoita.

Julkaistu Iisalmen sanomissa 16.3.

*******************************************
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi. Tässä metsät ovat avainasemassa, sillä ne varastoivat itseensä ilmakehän hiiltä, mikä taas hillitsee ilmaston lämpenemistä. Lisäksi metsät tarjoavat kodin isolle osalle Suomessa elävistä lajeista.

Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, jotka omistavat 60 prosenttia Suomen metsämaasta. Se tarkoittaa laajaa joukkoa erilaisia ihmisiä eri puolilla Suomea.

Iso osa metsänomistajista arvostaa taloudellista turvaa, mutta myös virkistyskäyttöä ja metsissä viihtymistä. Noin joka viides metsänomistajista on sitä mieltä, että yksityismetsien monimuotoisuutta tulisi lisätä.

Tämän lisäksi jopa lähes puolet metsänomistajista on kiinnostunut hiilinielumarkkinoista sekä luonnonoarvokaupasta. Tällaisia palveluita ei kuitenkaan ole laajassa mittakaavassa tarjolla metsänomistajille, joten niiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Jos metsänomistajat saisivat tuloa metsiensä sitomasta hiilestä päästökauppahintojen perusteella, olisivat ne suuremmat kuin metsänomistajien puun myynnistä teollisuuden käyttöön saatava tulo. Tarvitaan mekanismeja, joilla metsänomistajat saavat tulosa hiilinielujen ja -varastojen lisäämisestä sekä suomalaisen luonnon pelastamisesta.

Julkaistu 29.2.2023 maakuntalehti Karjalaisessa

Jyrki Utriaisen vaalianalyysissä (26.2.) suomittiin kovin sanoin vihreiden metsäpolitiikkaa. Utriainen ei ehkä ole tutustunut vihreiden ohjelmiin, joissa nimenomaan korostetaan metsänomistajien valinnan mahdollisuuksia. Niiden tarpeellisuudesta on puhuttu myös metsäalalla ainakin viimeiset 20 vuotta.

Noin joka viides metsänomistajista on sitä mieltä, että yksityismetsien monimuotoisuutta tulisi lisätä. Tämän lisäksi jopa lähes puolet metsänomistajista on kiinnostunut hiilinielumarkkinoista sekä luonnonarvokaupasta. Tällaisia palveluita ei kuitenkaan ole laajassa mittakaavassa tarjolla metsänomistajille, joten niiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Vihreiden uudessa elinkeinopoliittisessa ohjelmassa linjataan taloudellisista kannusteista hiilinielujen ja -varastojen lisäämiseksi sekä suomalaisen luonnon pelastamiseksi. Jos metsänomistajat saisivat tuloa metsiensä sitomasta hiilestä päästökauppahintojen perusteella, olisivat ne suuremmat kuin metsänomistajien puun myynnistä teollisuuden käyttöön saatava tulo.

Vapaaehtoisille hiilimarkkinoille tarvitaan selkeät pelisäännöt, jotta toimet ovat aidosti ilmaston kannalta positiivisia ja todennettavia. Ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriö julkaisivat tähän liittyen ohjeita ja hyviä käytäntöjä.

Hiilimarkkinoiden lisäksi tarvitaan markkinaehtoisia ratkaisuja myös luontoarvoista huolehtimiseen. MTK on kehittänyt palvelua, missä luontoarvojen ostaja ja myyjät kohtaavat. Tätä tulisi kehittää laajemminkin. Yksi tapa voisi olla, että yksityiset metsänomistajat voisivat vaihtaa arvokkaita luontokohteitaan valtion talousmetsiin. Tähän on myös metsänomistajien keskuudessa jonkun verran kiinnostusta.

Vastakkainasettelu ei auta ketään. On kuitenkin tunnistettava, että Suomen metsien kasvu on hidastunut. Viime vuosien hakkuutaso ei siis ole edes puuntuotannon eli talouden kannalta kestävää. Tarvitaankin ratkaisuja, jotka auttavat meitä pitämään huolta Suomen arvokkaasta metsäluonnosta.

Julkaistu 23.1.2023 maakuntalehti Karjalaisessa

********************************
Suomalaiset eivät ole enää koulutetuin kansa. Suomalaisnuorten koulutustaso on pudonnut alle kansainvälisen keskitason, mikä käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön 12.1. julkaisemasta sivistyskatsauksesta.

Nuoruusiän koulutukseen panostaminen parantaa kuitenkin työllisyyttä ja sitä kautta julkisen talouden kestävyyttä. Yksilötasolla koulutus taas on ollut vuosikymmeniä avain parempaan työllisyyteen ja palkkaan. Näistä johtuen koulutus on nähtävä investointina tulevaisuuteen.

Nuorten oppimistulokset ovan heikentyneet 2000-luvulla. Meillä on peruskoulun päättäviä nuoria, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa, eivätkä jatko-opinnot sen takia onnistu. Toisaalta heillä voi myös olla sosiaalisten tilanteiden pelkoa, ahdistuneisuutta ja masennusta. Nämä estävät oppimisen ja joskus jopa koulunkäynnin.

Koulutus on osa julkisia palveluita, joita on kiristetty 1990-luvun lamasta. Ja tässä ovat tulokset. Meidän on kuitenkin mahdollista kääntää kurssia, mutta se vaatii resursseja ja tahtoa kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Toisen asteen koulutuksen on todettu ehkäisevän tehokkaasti nuorten syrjäytymistä. Tämä kuitenkin vaatii sitä, että varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa voidaan tarjota riittävästi oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea lasten ja nuorten haasteisiin, liittyivät ne sitten oppimiseen, sosiaalisiin tilanteisiin tai keskittymiseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi luki- tai keskittymisvaikeudet huomataan ja niihin tarjotaan tukea, sitä paremmin lapsi ja nuori pärjää myöhemmin koulupolulla.

Nykyiset ja tulevat yrityksemme tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja koulutus on keskeinen keino sen varmistamisessa. Suomalaisen koulutustason nostolla olisi merkittävä positiivinen vaikutus kansantalouteen ja huoltosuhteeseen. Tehdään Suomesta taas koulutuksen huippumaa.

Uusi vuosi on alkanut nyt myös yhditystoiminnan osalta, kun Joensuun Vihreiden (JoVi) hallitus kokoontui ensimmäisen kerran.

Toimin viime vuonna (2022) ensimmäisen vuoden JoVin puheenjohtajana ja minut valittiin syyskokouksessa jatkamaan siinä pestissä, mistä olen hyvin kiitollinen.

Joensun Vihreät on siis Vihren liiton (Vihreät) paikallisyhdistys, joka edistää vihreitä arvoja, tukee puolueen toimintaa Joensuussa ja järjestää paikallisia keskustelutilaisuuksia, retkiä ym.

Tärkein tehtävä liittyy kuntavaaleihin, joissa JoVi vastaa ehdokkaiden hankinnasta ja kampanjoinnista, mutta koska olemme suurin paikallisyhdistys Pohjois-Karjalassa, olemme mukana myös muiden vaalien kampanjoinnissa, tänä keväänä eduskuntavaaleihin liittyen.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimin myös hallituksen puheenjohtajana eli kutsun hallituksen kokoon ja valmistelen kokousten esityslistat. Lisäksi olen hoitanut viestintää, koordinoinut tapahtumia ja ylläpitänyt sähköpostilistoja.

Haaveissa mulla on tehdä JoVin viestintäsuunnitelma ja vuosikello, mutta niihin ei vielä viime vuonna riittänyt rahkeet. Tänä vuonna uusi yritys, kun nimesimme myös muita hallituksen jäseniä viestintätiimiin.

JoVin hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja kokouksissa käsitellään ajankohtaisia asioita, usein tuleviin tapahtumiin liittyen. Nyt keväällä ne ovat erilaisia vaalitoreja sekä keskustelutilaisuuksia valtuustoryhmän kanssa. Lisäksi hyväksymme mahdolliset uudet ja eronneet jäsenet.

Koronan takia kokoustimme ensimmäisen puheenjohtajavuoteni alussa etäyhteyksin, mutta nyt tapaamme mahdollisuuksien mukaan Joensuun Vihreiden toimistolla Kirkkokadulla. Olemme päätyneet hybridi-muotoiseen kokouskäytäntöön eli toiveena on, että mahdollisimman moni pääsee paikan päälle, mutta etäosallistuminen tarjotaan aina, jotta osallistuminen on mahdollisimman helppoa.

Vuoden ensimmäinen tapahtuma tuleekin jo piakkoin, Joensuun tammimarkkinat järjestetään nimittäin 20.-21.1.2023 ja Joensuun Vihreät on siellä teltan ja mehun kanssa tukemassa Savo-Karjalan eduskuntavaaliehdokkaita.

On hauskaa, kun olen sekä JoVin pj että eduskuntavaaliehdokas, mutta toisaalta pysyn kärryillä milloin on mitäkin ja tuleepahan varmistettua osallistuminen ja sitä kautta ihmisten kohtaaminen.

Vetoomukseni kanssaehdokkaille ihmisarvoa ja -oikeuksia kunnioittavasta puheesta ja kampanjoinnista julkaistiin Karjalaisessa, Ylä-Karjalassa ja Lieksan lehdessä.

**********************************

Eduskuntavaalit lähestyvät ja kampanjointi on kovassa käynnissä kuten mm. ehdokkaiden mielipidekirjoitusten määrästä voi päätellä. Vetoankin tässä kanssaehdokkaisiin, että kunnioitetaan kampanjoidessa ihan jokaisen ihmisen ihmisarvoa.

Eri vähemmistöihin kuuluvat kokevat enenevissä määrin vihapuhetta, ennakkoluuloja ja syrjintää. Esimerkiksi Pelastakaa lapset ry:n vuonna 2021 tekemän Lapsen ääni -selvityksen mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, kodin ulkopuolelle sijoitetut, ulkomaalaistaustaiset sekä eri tavoin toimintarajoitteiset lapset ja nuoret kokevat muita useammin kiusaamista.

Kiusaaminen aiheuttaa turvattomuutta, joka tuottaa stressiä ja yksinäisyyttä. Pitkään jatkuessaan ne voivat altistaa mielenterveysongelmille, toivottomuudelle ja luottamuksen puutteelle. Nämä olisi ehkäistävissä.

Meidän aikuisten on varmistettava, että lapsia ja nuoria suojellaan heihin kohdistuvalta vihalta ja epäasialliselta käytökseltä.

Toimitaan siis yhdessä esimerkkinä ja käytetään sateenkaari- ja muihin vähemmistöihin kuuluvista ihmisistä ihmisoikeuksia kunnioittavaa kieltä, osoittaen turvaa ja hyväksyntää ihan jokaiselle.

Ninni Saarinen
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen
Eduskuntavaaliehdokas (vihr)
Joensuu

Kirjoitimme Krista Mikkosen kanssa Karjalaiseen EU:n luonnon tilan parantamiseen liittyvästä ennallistamisasetuksesta.

Luonnon tilan parantaminen kannattaa

EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on, että luonnon tilaa parantavat toimet kattaisivat 20 prosenttia EU:n maa- ja merialasta vuoteen 2030 mennessä. Näitä toimia olisivat muun muassa rehevöityneiden järvien kunnostaminen, valjastettujen virtojen vapauttaminen ja ojitettujen soiden ennallistaminen.

On suuri vahinko, että asetuksesta levitetään julkisuudessa harhaanjohtavaa tietoa. Moni poliitikko vastustaa asetusta, vaikka luontokadon torjumisella on kiire. Yli puolet Suomen luontotyypeistä ja joka yhdeksäs lajeista on uhanalaisia.

Asetuksen tuomista kustannuksista vain viidennes koskisi metsiä. Metsissä tehtäviä toimia olisivat esimerkiksi lahopuun, eri-ikäisrakenteisuuden ja eri puulajien lisääminen. Nämä ovat samoja toimia, joihin Tapion metsänhoitosuosituksissa kannustetaan.

Vaikka luonnonhoito talousmetsissämme on edennyt hyvin, ei metsäluonnon monimuotoisuuden hupenemista ole saatu pysäytettyä. Siksi toimia on tehtävä enemmän. Tämä ei tarkoita, että metsiämme oltaisiin “museoimassa”. Päinvastoin. Vain hyvinvoiva ja monimuotoinen metsäluonto mahdollistaa kestävän talouskäytön tulevaisuudessakin.

Asetuksen kustannuksista noin puolet tulisi sisävesien tilan parantamisesta. Tavoitteena on vähentää esimerkiksi sinilevälauttoja ja ojituksen aiheuttamaa samentumista. Tätä työtä on Suomessa vesienhoitosuunnitelmien avulla jo tehty ja tarve on suuri jatkossakin.

Kustannuksista puhuttaessa unohtuu, että monimuotoinen ja hyvinvoiva luonto synnyttää monenlaista taloudellista hyötyä. Esimerkiksi pölyttäjät ovat välttämättömiä ruoantuotannolle. Monia luonnon palveluja käytetään ”ilmaiseksi”, mutta jos ne katoavat, on korvaavien toimien hintalappu valtava. Luonnon tilan parantamiseen käytetyt eurot maksavatkin itsensä moninkertaisesti takaisin.

EU:n ennallistamisasetusta kalliimmaksi tulisi, mikäli emme torjuisi luontokatoa. Luonto on kaiken hyvinvointimme perusta ja olemme täysin riippuvaisia sen tuottamasta puhtaasta ilmasta, juomavedestä ja viljelykelpoisesta maasta.

Krista Mikkonen
Sisäministeri (vihr.)

Ninni Saarinen
Joensuun vihreiden puheenjohtaja
Metsäntutkija, MMT

Mielipidekirjoitukseni Lieksan lehdessä

Ylen Itä-Suomen paikallisuutisissa kerrottiin 7.10. lieksalaisten sateenkaarinuorten kokemasta häirinnästä. Lieksan kaupunginhallitus päätti kesällä, ettei kaupunki osallistu sateenkaariliputukseen Pride-kuukauden tai -viikon aikana.

Sateenkaarilippu ei tietenkään takaa epäasiallisen käytöksen loppumista kuten Lieksan kaupunginjohtajakin Ylen uutisissa toteaa. Mutta sillä on valtava symbolinen merkitys sateenkaarinuorille. Se osoittaa, että heidän olemassaolonsa tunnustetaan. Siksi sateenkaariliputuksen tulisi olla osa myös Lieksan kaupungin toimintaa.

Jos sateenkaarinuoret itse kertovat, että liputuksella on heidän hyvinvointinsa kannalta merkitystä, kaupunginjohdon päätös olla huomioimatta sitä on samalla tavalla symbolinen teko sateenkaarinuoria vastaan. Sateenkaarilippu voi tuntua pieneltä asialta, mutta usein juuri ne arkiset teot parantavat eri ihmisryhmien elämänlaatua ja hyvinvointia.

On todella surullista, että nuoret eivät voi olla omia itsejään ilman pelkoa huutelusta, naureskelusta ja pahimmassa tapauskessa myös väkivallasta. Kouluterveyskyselyt osoittavat, että osa sateenkaarinuorista ei osallistu harrastuksiin, koska pelkää syrjityksi tulemista. Myös uutisessa esiintynyt “Emilia” kertoi, ettei voi olla oma itsensä harrastuspaikoissa.

Symboleiden lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia syrjinnän, häirinnän ja muun epäasiallisen käytöksen kitkemiseksi. Opettajille ja sote-henkilöstölle järjestettävät koulutukset tarjoavat työkaluja syrjinnän tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi, mutta myös sateenkaarilasten ja -nuorten sensitiiviseen kohtaamiseen. Näitä ovat esimerkiksi nuoren itsensä toivoman nimen käyttö. Myös kaupunki voi järjestää omalle henkilöstölleen koulutuksia seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Tällä tavalla kaupunki organisaationa osoittaa kiinnostusta ja halua oppia ja kehittää toimintaansa yhä tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi.

Ninni Saarinen
Sateenkaari-ihmisten liittolainen
Eduskuntavaaliehdokas (vihr)

Tarjosin alla olevaa kirjoitusta sanomalehti Karjalaiseen

****************************

Ilokseni sain lukea kuinka Timo Väänänen totesi mielipidekirjoituksessaan (26.9.), että tähän maahan mahtuu metsien suojelua. Mieltäni lämmitti myös ettei Väänänen kannata avohakkuita taajamametsissä eikä ulkoilureittien läheisyydessä. Toivottavasti myös Pohjois-Karjalan kunnat huomioivat tämän omien metsiensä hoito- ja käyttösuunnitelmissaan ja hyödyntävät entistä enemmän esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta.

Valitettavasti en voi olla samaa mieltä siitä, että avohakkuita pitäisi voida tehdä kuten tähänkin saakka. Varsinkin, kun kaikki metsänomistajatkaan eivät sitä toivo.

Suomalainen metsänhoito on perustunut ajatukseen, että tasaikäisrakenteisen metsän kasvattaminen jäljittelisi boreaalisen metsän luontaista kehityskulkua. Uusimman tutkimustiedon valossa tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Nykyään tiedetään esimerkiksi, että Euroopan boreaalisten luonnonmetsien paloissa ei kuole niin paljon puita kuin olemme kuvitelleet. Siksi avohakkuu ei ole meillä luonnollinen tapa käsitellä metsää. Tieteeseen perustuvassa toiminnassa menetelmiä muutetaan aina sitä mukaan kun ymmärrys kehittyy.

Tällä hetkellä on laajasti ymmärretty kuinka metsätaloutemme on muuttanut metsiemme rakenteen kauaksi luonnontilaisesta ja tästä on seurannut, että yhä useampi metsälaji on uhanalainen. Monimuotoisuutta eivät ole taimikossa kasvavat horsmat vaan metsien kasvi- ja eliölajien moninaisuus. Tämä lajimäärä on runsain erirakenteisissa ja eri-ikäisissä luonnonmetsissä, joita Suomessa on enää hyvin vähän.

Jotta uhanalaisten metsälajien määrä saataisiin vähentymään, tarvitaan metsänhoidon suosituksissakin kuvattuja talousmetsien luonnonhoitoitoimenpiteitä, kuten vanhojen ja kookkaiden puiden sekä järeiden laho- ja lehti säästämistä.

Suomi on ollut metsätalouden mallimaa ja voimme olla sitä myös tulevaisuudessa, jos olemme valmiita kehittymään ja muuttamaan toimintatapojamme, jotta arvokas kansallisomaisuutemme säilyy.

Ninni Saarinen
Metsänhoitaja, MMT
Eduskuntavaaliehdokas (vihr)

Pidin alla olevan puheenvuoron Vihreiden puoluevaltuuston kokouksessa Kuopiossa 24.9.2022

En uskonut, että valtun kokouksesta toiseen puhun taloudesta, kun vuosi sitten ensimmäisessä valtun kokouksessani puhuin hyvin alustavia talousajatuksiani.

Meillä on käsillä hoivakriisi. Ei siis vain hoitajakriisi.

Kuten Eva sanoi, sen ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Se valitettava tulos on pitkän aikavälin taloustoimista: “tehostamisesta” ja “säästämisestä”. Tämä johtuu vallitsevasta talousjärjestelmästä ja -ajattelusta, joka ei muun muassa tunnista talouden sukupuolittuneisuutta.

Monet tutkimukset osoittavat talouden eriarvoistavuuden ja sen kuinka sukupuolesta vaietaan tarkoituksellisesti. Ja tähän pitäisi saada muutosta. Pitkällä tähtäimellä hoivan taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen tunnistaminen on mielestäni erityisen tärkeää, joka edistäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa talouspolitiikan kautta.

Mutta jo nyt meillä on työvälineitä talouden sukupuolittuneisuuden purkamiseen. Yksi olemassa oleva työkalu on sukupuolitietoinen budjetointi. Se edistäisi konkreettisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Sen avulla on mahdollista kohdentaa erityisiä tasa-arvotoimenpiteitä ja niihin varattua rahoitusta, ja tehdä myös tarvittavia korotuksia. Jos tasa-arvo on siis todellinen tavoite. Myös THL suosittaa sukupuolitietoisen budjetoinnin hyödyntämistä eri yhteiskunnan tasoilla.

Jos Suomi todella haluaa olla tasa-arvon mallimaa, meidän tulee varmistaa, että myös talouspolitiikka varmasti edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Ja tässä me Vihreät voimme olla eturintamassa.