Mielipidekirjoitukseni Lieksan lehdessä

Ylen Itä-Suomen paikallisuutisissa kerrottiin 7.10. lieksalaisten sateenkaarinuorten kokemasta häirinnästä. Lieksan kaupunginhallitus päätti kesällä, ettei kaupunki osallistu sateenkaariliputukseen Pride-kuukauden tai -viikon aikana.

Sateenkaarilippu ei tietenkään takaa epäasiallisen käytöksen loppumista kuten Lieksan kaupunginjohtajakin Ylen uutisissa toteaa. Mutta sillä on valtava symbolinen merkitys sateenkaarinuorille. Se osoittaa, että heidän olemassaolonsa tunnustetaan. Siksi sateenkaariliputuksen tulisi olla osa myös Lieksan kaupungin toimintaa.

Jos sateenkaarinuoret itse kertovat, että liputuksella on heidän hyvinvointinsa kannalta merkitystä, kaupunginjohdon päätös olla huomioimatta sitä on samalla tavalla symbolinen teko sateenkaarinuoria vastaan. Sateenkaarilippu voi tuntua pieneltä asialta, mutta usein juuri ne arkiset teot parantavat eri ihmisryhmien elämänlaatua ja hyvinvointia.

On todella surullista, että nuoret eivät voi olla omia itsejään ilman pelkoa huutelusta, naureskelusta ja pahimmassa tapauskessa myös väkivallasta. Kouluterveyskyselyt osoittavat, että osa sateenkaarinuorista ei osallistu harrastuksiin, koska pelkää syrjityksi tulemista. Myös uutisessa esiintynyt “Emilia” kertoi, ettei voi olla oma itsensä harrastuspaikoissa.

Symboleiden lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia syrjinnän, häirinnän ja muun epäasiallisen käytöksen kitkemiseksi. Opettajille ja sote-henkilöstölle järjestettävät koulutukset tarjoavat työkaluja syrjinnän tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi, mutta myös sateenkaarilasten ja -nuorten sensitiiviseen kohtaamiseen. Näitä ovat esimerkiksi nuoren itsensä toivoman nimen käyttö. Myös kaupunki voi järjestää omalle henkilöstölleen koulutuksia seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta. Tällä tavalla kaupunki organisaationa osoittaa kiinnostusta ja halua oppia ja kehittää toimintaansa yhä tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi.

Ninni Saarinen
Sateenkaari-ihmisten liittolainen
Eduskuntavaaliehdokas (vihr)